<
A
A
Aapeli apinan epäonnenpäivä

Aamu valkeni viidakossa ja eläimet heräilivät uuteen päivään. Aapeli apinan aamu ei alkanut hyvin. Apina oli varannut aamupalakseen erityisen mehukkaan banaanin, jonka oli löytänyt edellisenä päivänä. Mutta kun Aapeli heräsi, se ei löytänyt banaania mistään. Pieni apina penkoi ja tonki joka paikasta. ”Missä on minun banaanini? Mihin minä laitoin sen? Kuka on pöllinyt minun banaanini?” apina touhotti. Mutta banaani pysyi poissa. Aapeli sai siis lähteä liikkeelle nälkäisenä.
Aapeli apina kiipesi puuhun – mutta oksa katkesi ja apina tippua rösähti alas. Suoraan muurahaispesään! Apina ponkaisi ylös ja hyppi ja pomppi ympäriinsä, kun pienet muurahaiset vilistivät sen turkissa ja purra nipistelivät. ”Auh! Uuh! Ei!” Aapeli kiljui ja koitti ravistella muurahaisia yltään. ”Mikä tanssiesitys täällä on menossa?” papukaija Pedro kysyi ja laskeutui läheiseen puuhun. ”Muurahaisia! Muurahaisia!” Aapeli kiljui, ”Ota ne pois!” Papukaija Pedro tuli pienen apinan avuksi ja nyppi nokallaan muurahaiset pois Aapelin turkista. Noin! Noin! Noin! Olipa niitä paljon! ”Kiitos”, apina sanoi ja kiipesi puuhun.
”Minun aamiaisbanaanini oli kadonnut ja sitten tipahdin muurahaispesään”, Aapeli mutisi, ”Mikähän seuraavaksi menee pieleen?” Apina tarttui liaaniin ja lähti heivaamaan sillä itseään seuraavaan puuhun, kun LÄTS! Se törmäsi suoraan elefantin kylkeen. ”Tämä ei taida olla sinun onnenpäiväsi”, papukaija sanoi, kun apina valui elefantin kylkeä pitkin maahan. ”Kuka täällä tuolla tavalla törmäilee?” iso elefantti kysyi ärtyneenä. Se tarttui apinaa hännästä ja nosti sen silmiensä eteen tarkasteltavaksi. ”A-a-anteeksi, herra Elefantti”, pikku apina änkytti, ”Minä en huomannut sinua, vaikka olisihan minun pitänyt, kun olet noin iso, siis en tarkoita että olisit liian iso…siis…tuota”, apina sotkeentui sanoissaan. Elefantti mulkoili Aapelia vihaisena. Sitten se piti apinaa hännästä ja pyöritti viuh-viuh-viuh ja päästi irti. Apina lensi VIIIIUH ilman halki ja muksahti suoraan leijonan niskaan. ”Tämä ei tosiaankaan ole sinun päiväsi”, Pedro papukaija totesi ylhäältä puusta. ”Kuka täällä hyppii niskaan?” leijona ärjähti raivoissaan. Aapeli ei jäänyt selittelemään, vaan ryntäsi karkuun – ja törmäsi uudelleen elefanttiin. ”Nyt saa riittää!” elefantti urahti ja kääntyi myös ajamaan apinaa takaa. Kauhistunut apina pinkoi pakoon kiljuen ”Iik! Iik! Apua!” Sitten se kiipesi puuhun. ”Pedro! Pelasta minut!” apina painautui puun oksien lomaan pieneksi vapisevaksi mytyksi. Leijona ja elefantti tulivat puun juurelle. ”Oletko nähnyt täällä pientä ärsyttävää apinaa? Minne se meni?” leijona kysyi papukaijalta. ”Tuonnepäin”, Pedro sanoi ja viittasi epämääräisesti eteenpäin. Leijona ja elefantti jatkoivat matkaansa kiukusta puhisten. ”Kiitos!” Aapeli sanoi ja tuli esiin piilostaan. ”Minä menen nyt takaisin kotiin ja nukun, kunnes tämä epäonninen päivä on ohitse”, apina päätti.
Apina hyppeli puusta puuhun takaisin kotiinsa. ”Kotona ollaan! Nyt ei enää mikään voi mennä pieleen!” Aapeli sanoi ja hyppäsi viimeisestä puusta alas – ja liukastui banaaniin, jota ei ollut aamulla löytänyt.

Kirjoittanut Päivi Honkakoski


Kysymyksiä
Mikä apinalla oli aamulla hukassa?
Mitä onnettomuuksia apinalle tapahtui?
Miten papukaija auttoi apinaa?
Mitä onnettomuuksia ihmiselle voi tapahtua?
Miten niitä voi välttää?


Tehtävä
Keksi, mikä muu olisi voinut mennä Aapeli apinalla pieleen ja esitä tapaus