<
A
A
Kuinka satu syntyy

Äreä. Se sana pulpahti mieleen aamupalalla. Siinäpä sana, jossa on luonnetta. Mutta mikä tai kuka olisi äreä? Vanhus? Siilivahus? Ei, ei siili. Ja siihen se silläkertaa jäi. Seuraavana aamuna sana tuli uudestaan mieleen. Äreä. Kärttyisä. Ne sopivat yhteen. Mutta kuka on äreä ja kärttyisä? Ei siili. Karhu ehkä? Ei, ei karhu. Norsu? Kyllä, vanha norsu. Aihe jää taas päivän töiden varjoon, kunnes norsu kurkistaa uudelleen mieleen. Mikä on norsun nimi? Elmeri-eno, tietysti. Ja tarvitaan nuori norsu, joka ihmettelee, miksi Elmeri-eno on aina yksin. Joka houkuttelee vanhan äreän norsun kuorestaan. Sadun teemana voisi olla: Älä jätä ketään yksin. Kyllä, tämä satu pitää kirjoittaa. Mikä on pikkunorsun nimi? Noora. Ehdottomasti Noora. Entä kaverit, tarviihan Noora kavereita. Kosti? Ei. Antti? Ei. Anton? Joo. Mikä rimmaisi Antoniin? Tontom. Eikö se ole navigaattori? Entä sitten, voihan sillä norsulla olla hyvä suuntavaisto. No joo. Anton ja Tomtom. Ja vanha norsu voisi kertoa tarinan. Vaikka järvestä, joka katosi. Se tarina ei kyllä mahdu tarinan sisään. Tästä pitää tulla kolmen minuutin satu. Ei se mitään. Vanha norsu voi aloittaa tarinan, ja lapset voivat sitten itse keksiä sille jatkoa. Mutta entä Nefer Nefer? Kuka ihmeen Nefer Nefer? No tietysti Elmeri-enon nuoruuden ihastus, joka hylkäsi tämän. Kaunis valkoinen norsu. Entä Elmerin vuodet sotanorsuna? Ei, Elmeri-enon nuoruus ei kyllä mahdu tähän juttuun. Tarkoitus on tehdä lyhyt satu, ei kirjoittaa Sotaa ja rauhaa. Nyt tietokone esiin, ennen kuin satu rönsyilee liian laajaksi. ”Noora norsu oli leikkimässä ystäviensä Antonin ja Tomtomin kanssa...” Niin satu hahmottuu tietokoneelle. Aikanaan norsut pääsevät ilahduttamaan lapsia.

Kirjoittanut Päivi Honkakoski


Kysymyksiä


Tehtävä