<
A
A
Mulkosilmä

Oli aurinkoinen kesäpäivä. Heikki ja Helinä olivat ulkona leikkimässä. Lapset olivat leikkineet hevosia metsässä ja rakentaneet sinne hienon esteradan risuista. Hopsasnsaa, hopoti hop! Yli esteiden! Hyppiminen loppui kuitenkin mielenkiintoiseen löytöön: Heikki löysi estettä korottaessaan kivenkolosta tupakka-askin, jossa oli vielä tupakoita. Lapset tutkivat löytöä kiinnostuneina. Päätettiin tutkia tupakoita tieteellisesti. Heikki oli saanut syntymäpäivälahjaksi mikroskoopin. Ehkä he keksisivät, miten saisi kaikki maailman ihmiset lopettamaan tupakanpolton. Se vasta olisi jotakin! Mitenkähän tupakoita voisi tutkia? Heikki arveli, että ne kannattaa ensin jauhaa, ne olivat liian isoja mikroskooppiin semmoisenaan. Helinä kävi hakemassa kupin hiekkalaatikolta sillävälin, kun Heikki hienonsi tupakoita huolellisesti kahden kiven välissä. Juuri kun he olivat saaneet tupakat jauhettua kyllin hienoksi ja aikoivat lähteä sisälle laboratoriotöihin, takaa kuului pelottava ääni: ”Mitä te olette tehneet mun tupakoille!” Heikki ja Helinä kääntyivät säikähtäneinä. Heidän takanaan seisoi iso vihaisen näköinen poika. Lapset tuijottivat poikaa kauhuissaan. Iso poika mulkoili heitä ja katsoi julmistuneena kuppiin, jossa oli murusiksi jauhettuja tupakoita. Heikki ojensi kuppia varovasti eteenpäin, mutta poika tönäisi sen vihaisena maahan. ”Teidän pitää maksaa mun tupakat!” poika määräsi ja osoitti Heikkiä. ”Sä jäät tänne!” Sitten hän osoitti Helinää: ”Sä haet rahaa!” Lapset seisoivat paikoillaan kauhun lamaannuttamina. ”Vauhtia!” iso poika karjaisi ja mulkoili heitä pelottavasti. Helinä pinkaisi kotiin ja Heikki jäi onnettomana odottamaan.
Helinä oli juuri kiireesti kaivamassa kaksikymmentäsenttistä säästöpossusta rautalangan avulla, kun isosisko Satu tuli huoneeseen. ”Mitä ihmettä sinä teet?” Satu ihmetteli. Helinä kertoi vapisten, mitä oli tapahtunut. ”Vai niin! Odotapa täällä”, isosisko sanoi tuimana ja marssi ulos. Hetken kuluttua hän palasi takaisin Heikin kanssa. ”Satu haukkui sen niin, että se Mulkosilmä tuli ihan punaiseksi ja luikki tiehensä!” Heikki kertoi innoissaan. ”Vai Mulkosilmä!” isosisko nauroi, ”Eihän se ollut kuin naapurin Arttu, joka on alaikäinen, ja pelkäsi kuollakseen, että sen vanhemmat saa tietää, että se on polttanut tupakkaa! Minä sanoin, että jos se vielä kiusaa teitä tai näen sen joskus tupakoimassa, niin menen suoraan kertomaan sen vanhemmille. Sen äiti on minulla opettajana.”
Sitten Satu laittoi kaikille kupilliset jäätelöä ja siihen suklaakastiketta ja keksejä. He menivät takapihalle syömään. ”Jos joku joskus kiusaa tuolla tavalla teitä, niin pitää tulla kertomaan minulle tai äidille tai isille”, Satu sanoi. Heikki ja Helinä nyökkäsivät suupielet suklaassa.

Kirjoittanut Päivi Honkakoski


Kysymyksiä
Mitä Heikki ja Helinä löysivät metsästä?
Mitä he päättivät tehdä?
Miksi?
Miksi lapset eivät saa tupakoida, eikä aikuistenkaan kannattaisi?
Mitä Mulkosilmä määräsi?
Mitä isosisko Satu teki?
Miksi kannattaa aina kertoa aikuisille, jos joku kiusaa sinua?


Tehtävä
Piirrä isosisko Satu pitämässä puhuttelua Mulkosilmälle pienepiensä kiusaamisesta