<
A
A
Väärä numero

Taneli istui jännittyneenä tuolilla puhelin kädessään. Äiti istui hymyillen vieressä. Äiti oli sanonut, että Taneli oli jo niin iso poika, että saisi soittaa puhelimella. Taneli oli nyt opettelemassa, miten soitetaan. Aina ennen äiti ja isi olivat sanoneet, että puhelimeen ei saanut koskea. Mutta nyt Taneli oli jo niin iso, että saisi soittaa ihan itse! Äiti ei koskisi puhelimeen ollenkaan, vaan neuvoisi vieressä. Taneli saisi pitää puhelinta ja painaa nappuloita ja puhua puhelimeen. Äiti saneli hitaasti kummitädin puhelinnumeron. Taneli kuunteli tarkasti ja etsi puhelimesta oikeat nappulat. Se oli aika vaikeaa. Mutta kylläpä kummitäti Eeva hämmästyisi, kun vastaisi puhelimeen, ja siellä olisikin Taneli soittamassa! Tanelia ihan nauratti pelkkä ajatus Eeva-tädin hämmästyneestä ilmeestä. Harmi, ettei heillä ollut näköpuhelinta. Kun numero oli naputeltu loppuun, piti vielä painaa vihreää nappulaa. Sitten Taneli nosti luurin korvalleen ja kuunteli tuuttausta. Kesti kauan, ennen kuin puhelimeen vastattiin. Taneli ehti jo huolestua. Entä, jos Eeva-täti ei olisi kotona? Sitten tuuttaus loppui ja puhelimessa rapisi. Taneli valmistautui sanomaan: ”Hei! Täällä Taneli!” ihan niin kuin äiti oli neuvonut. Silloin puhelimesta kuului möreä miehen ääni, joka sanoi: ”Virtasella.” Taneli jäykistyi kauhusta. Kuka Virtanen? Missä Eeva-täti oli? Oliko kummitäti kaapattu, ja kaappaaja vastasi nyt puhelimeen? ”Haloo? Virtasella!” miehen ääni toisti kärsimättömänä. Taneli sulki nopeasti puhelimen. Äiti katsoi häntä hämmästyneenä ja kysyi: ”Mitä nyt?” Tanelilla alkoi huuli väpättää. ”Ei se ollut Eeva-täti. Se oli joku Virtanen.” ”Sinulla taisi mennä joku numero väärin”, äiti arveli, ”mutta jos soittaa vahingossa väärään numeroon, niin silloin pitää sanoa: ’Anteeksi, väärä numero’ ja sitten vasta sulkea luuri. Koitetaanpa nyt uudelleen.” Taneli katsoi puhelinta pelokkaana: ”Entä jos ei soitetakaan?” ”Äläpä höpsi”, äiti sanoi, ”minä katson nyt, että painat numerot varmasti oikein, niin ajattele, miten Eeva-täti yllättyy!” Niinpä soittaminen aloitettiin alusta. Äiti saneli numerot ja katsoi, että Taneli painoi varmasti oikeita nappeja. Sitten Taneli nosti luurin korvalleen ja kuunteli jännittyneenä. Vastaisiko kummitäti tällä kertaa? Vai menisikö se taas jollekin Virtaselle? Nyt Taneli osaisi sanoa ’Anteeksi, väärä numero’, jos puhelu menisi pieleen. Hetken tuuttauksen jälkeen puhelimesta kuului: ”Eeva Talvikoski”. ”Hei! Täällä Taneli!” Taneli sanoi. ”Ohhoh! Taneli!” Eeva-täti hämmästeli, ”Ihanko sinä itse soitat?” ”Joo!” Taneli vastasi ylpeänä.



Kirjoittanut Päivi Honkakoski


Kysymyksiä
- Mitä Taneli oli tekemässä ensimmäistä kertaa?
- Mikä meni ensin vikaan?
- Mitä pitää tehdä, jos vahingossa soittaa väärään numeroon?
- Oletko sinä soittanut puhelimella?


Tehtävä
- Keksikää, mitä voisi sattua, jos joku soittaisi Kallen Kalaan ja luulisi sen olevan ruokakauppa, vaikka se myisikin kaloja akvaarioon.