<
A
A
Hirveä kauhea jättiläismustekala

Hirmuinen myrsky raivosi merellä. Aallot olivat vuoren korkuisia ja tuuli ulvoi. Ukkonen jyrisi ja leiskautteli salamoita. Yksinäinen laiva ponnisteli merellä myrskyä vastaan. Ison salaman valossa kapteeni näki suojaisan lahden ja käski ohjata laivan sinne. Kun he lähestyivät lahtea, vedestä kohosikin hirveä kauhea jättiläismustekala Kalmari. Mustekala kietoi lonkeronsa laivan ympärille ja kohotti sen vedestä. ”Jättäkää laiva!” kapteeni karjui. Merimiehet pakenivat paniikissa pelastusveneelle ja soutivat pois niin lujaa, kuin pääsivät. Kapteeni katsoi taakseen. Salaman valossa hän näki viimeisen välähdyksen laivastaan, hirveän jättiläismustekalan lonkeroissa.
Satamassa kapteeni kertoi, mitä laivalle oli tapahtunut. Kaikki ihmiset kauhistelivat hirveää kauheaa jättiläismustekalaa Kalmaria. Kuulemma sama mustekala oli napannut muitakin laivoja. Pieni laivapoika Lassi kuunteli tarkkaan. Lassi oli töissä satamassa. Hänen tehtävänään oli siivota laivat. Lassi jynssäsi kansia ja kiillotti kaiteita kaiket päivät. ”Miksi mustekala otti laivat?” Lassi ihmetteli. Hän päätti selvittää asian.
Eräänä kauniina sunnuntaipäivänä laivapoika Lassi otti pikku veneensä ja souti siihen paikkaan, jossa kapteeni oli nähnyt mustekalan. Lassi huomasi suojaisan lahdelman, johon kapteeni oli pyrkinyt ja lähti sinnepäin. Samassa hänen aironsa kolahti kiveen. Lassi kumartui ihmetellen katsomaan. Kartassa ei ollut tässä kohtaa kareja. Mutta mitä hän näkikään! Veden alla oli valtaisia kivenjärkäleitä ihan pinnan alla. Jos laiva olisi jatkanut yhtään eteenpäin, se olisi osunut kiviin ja uponnut. Lassi pääsi pikku veneellään soutamaan kivien välistä. Hän tuli suojaisaan lahteen. Ohhoh! Lahdessa kellui kaikessa rauhassa kolme isoa laivaa. Niitä oli kiillottamassa jättiläismustekala. Silloin Lassi ymmärsi. Mustekala ei ollut suinkaan napannut laivoja ilkeyttään. Se oli halunnut pelastaa laivat osumasta kiviin ja uppoamasta. Kaikki vain olivat pelästyneet hirveää kauheaa jättiläismustekalaa ja luulleet sen tahtovan pahaa.
Mustekala näytti Lassista yksinäiseltä. Silloin laivapoika keksi hyvän idean ja kertoi sen mustekalalle. Pian satamassa saatiin hämmästyä: Laivapoika Lassi souti satamaan pienellä veneellään. Hänen perässään ui jättiläismustekala, joka veti perässään kolmea laivaa. Lassille hurrattiin laivojen pelastajana. Mutta Lassi sanoi vaatimattomasti: ”En minä laivoja pelastanut, vaan uusi ystäväni Kalmari.” Sitten poika kertoi kivistä lahden suulla. Ne merkittiin heti karttoihin, ettei mikään laiva törmäisi vahingossa kiviin.
Jättiläismustekala jäi Lassin kaveriksi satamaan. Kun Lassi siivosi laivoja sisältä, niin mustekala kuurasi niitä ulkoapäin, pesusieni kaikissa kahdeksassa lonkerossaan.
Satamasta tuli kuuluisa ja pian kaikki laivat poikkesivat sinne saadakseen mustekalapesun laivalleen.
Niin Lassi sai uuden ystävän hirveästä kauheasta jättiläismustekalasta. Loppu hyvin, kaikki hyvin – eikä se mustekala lopulta niin kamala ollutkaan.

Kirjoittanut Päivi Honkakoski


Kysymyksiä
Mitä myrskyssä tapahtui laivalle?
Mikä on kari?
Mitä Lassille selvisi, kun hän lähti tutkimaan asiaa?
Olikohan mustekalasta kiva, kun Lassi pyysi sen mukaansa satamaan?


Tehtävä
Piirrä mustekala pesemässä laivaa, pesusieni kaikissa kahdeksassa lonkerossaan.