<
A
A
Merenneito Melinda

Merenneito Melinda uiskenteli meren syvyyksissä, kun hänen eteensä ilmestyi hassu esine. Se näytti vähän litteältä kulmikkaalta kiveltä, joka oli pakattu tiiviiseen läpinäkyvään pussiin. Melinda vilkaisi ylöspäin. Siellä näkyi laivan pohja. Esine oli varmaan tipahtanut sieltä, se näytti ihmisten esineeltä. Merenneito otti esineen uteliaana käteensä ja hätkähti, kun sen toiselle puolelle ilmestyi valoa ja kuvia. “Mikähän tämä on?” Melinda sanoi itsekseen. Merenneito päätti viedä esineen vanhalle viisaalle mustakalalle, herra Tursakkeelle. Herra Tursake oli asunut nuorempana akvaariossa ja tiesi paljon ihmisten jutuista.
“Jaaha, vai niin” vanha mustekala sanoi ja pyöritteli esinettä lonkeroissaan, kun Melinda toi löytönsä näytille. “Se on iPad, eräänlainen tietokone.” “Mikä on tietokone?” merenneito kysyi. “Se on niitä ihmisten juttuja”, herra Tursake vastasi, “Tässä on erityistä se, että tämä on pakattu vesitiiviiseen pussiin, ja siinä on vielä virtaa.“ Mustekala käänsi esineen lonkeroissaan toisinpäin ja luki tarran iPadin pohjasta: “Pelastakaa meret ry… se laiva, josta sanoit tämän tipahtaneen, oli varmaan Pelastakaa meret ry:n laiva… annetaanpa niille vähän ajattelemista siellä merenpinnan yläpuolella.” Herra Tursake neuvoi Melindaa, kuinka iPadilla saatoi ottaa valokuvia, ja pyysi tätä ottamaan valokuvia ihmisten aiheuttamista tuhoista merenpohjalla. Merenneito tunsi merenpohjan hyvin. Hän uiskenteli nopeasti ympäriinsä ja otti kymmenen valokuvaa. Sitten Melinda palasi ja antoi iPadin takaisin vanhalle mustekalalle. “No niin, nyt perustetaan sinulle sähköpostiosoite”, mustekala sanoi ja käytteli yllättävän näppärästi kahdeksaa lonkeroaan kirjoittaessaan tietokoneella. “Hmmm… hmmm… noin… ja vielä noin… valmista on”, herra Tursake mutisi, “Nyt sinulla on sähköpostiosoite. Lähetetäänpä vähän kuvia niille merenpelastajille.”
Seuraavana päivänä Pelastakaa Meret ry:n toiminnanjohtaja Markus Rajala ei ollut uskoa silmiään, kun avasi tietokoneen. “Tulkaa katsomaan”, hän huikkasi muille toimistossa, “Sain ihan uskomattomia valokuvia sähköpostilla”. Kaikki toimistossa tungeksivat katsomaan. Ensimmäisessä kuvassa oli pari tynnyriä ja mustaa, autiota ja kuollutta merenpohjaa. Kuvan mukana oli teksti: “Tehdas päätti säästää jätteenkäsittelymaksuissa ja upotti jätetynnyrit mereen. Nyt isolla alueella ei elä yhtään kasvia tai eläintä.” Seuraavassa kuvassa oli merenpohjassa oleva autonromu. Mukana olevassa tekstissä luki: “Tämä auto hajotti pudotessaan koralleja. Siitä valuva öljy tappoi monta meren asukasta.” Kolmannessa kuvassa oli lasinsiruja hiekan seassa. Kuvatekstissä luki: “Joku ajattelematon ihminen heitti rikkinäisen pullon mereen. Monta kalaa on satuttanut itsensä siruihin.” “Eikö olekin uskomatonta?” Markus ihmetteli, “Näitä kuvia on ainakin kymmenen. Niiden ottaja on saanut sukellella ympäri merenpohjaa ottaakseen kuvat.” “Kuka kuvat lähetti?” Markuksen apulainen kysyi. “Tässä ei ole lähettäjän nimeä, mutta sähköposti on tullut osoitteesta melinda.merenneito@gmail.com”, Markus vastasi, “Laitetaan nämä heti nettisivuillemme. Toivottavasti saamme tältä merenneidolta jatkossa lisääkin materiaalia.”
Ja niin he saivatkin, niin kauan kuin merenpohjaan pudonneessa iPadissa riitti virtaa.

Kirjoittanut Päivi Honkakoski


Kysymyksiä
Minkä esineen Melinda merenneito löysi?
Kenelle Melinda vei esineen näytille?
Mitä merenneito ja mustekala tekivät?
Miksi mereen ei saisi heittää roskia ja jätteitä?
Merenneito ja mustekala asuivat meressä. Mitä eri eläimiä meressä asuu?


Tehtävä
Piirrä yksi Melinda merenneidon seuraavaksi ottamista valokuvista ja keksi siihen kuvateksti.